Jukka Lehtoranta: Tekoäly vaatii digitaalista lukutaitoa

 Toukokuussa tietotekniikan opettaja Jukka Lehtoranta puhui Tukiälytorstaissa aiheesta "Näin opetat lapsille tekoälystä." Esityksessä hän käsitteli sitä, miten peruskoulu huomioi tekoälyn vaikutuksen paitsi lapsen nykyisyyteen myös hänen tulevaisuuteensa. Hänen mukaansa kysymys digitaalisista taidoista on pelkkää tekoälyä laajempi. 

Tekoäly ei syntynyt tyhjiössä

Tekoäly ei ole syntynyt tyhjästä, eikä ihmiskunta ole ensimmäistä kertaa opettelemassa uutta teknologiaa. Lehtorannan mukaan keskeinen kysymys koskee sitä, miten voimme valmistella aikuisia, lapsia ja nuoria muuttuvaan digitodellisuuteen, josta meillä ei ole vielä tietoa ja jossa voidaan tarvita sellaisia taitoja, joista meillä ei ole vielä edes aavistusta. Lehtorannasta tarvitaan sekoitus alhaalta ylöspäin ja ylhäältä alaspäin tekemistä. Hänen mukaansa “sovellusshoppaillun sijaan on tärkeää opettaa nuoria ja lapsia ymmärtämään myös teknologioiden takana vaikuttavat rakenteen sekä se, miten teknologiat voivat lisätä omaa toimijuutta. 

Tekoäly vaatii opettajalta tulevaisuuskuvittelua 

Sovellusshoppailun vaihtaminen laajempaan perspektiiviin vaatii opettajilta tulevaisuuskuvittelua. Mitä lasten ja nuorten kannattaisi oppia? Mitä on oppiminen? Minkälaisia asioita tulevaisuudessa on tulossa?  Lehtorannan mukaan on tärkeää huomata, että kun puhumme tekoälystä puhumme itse asiassa paljon tekoälyä laajemmasta ilmiöstä, kuten turvallisuuskasvatuksesta, datatoimijuudesta, lukutaidosta ja menetelmistä. 

• Tärkeintä on se, miten me havainnollistamme niitä asioita, jotka ovat oleellisia datalla toimivassa, tekoälyä hyödyntävässä yhteiskunnassa. Ja miten tämä kokonaisuus, kaikki nämä palvelut, vaikuttaa omaan oppimiseen ja toimijuuteen, hän toteaa. 

Datatoimijuus on tulevaisuuden taito 

Lehtoranta on itse aloittanut keväällä 2023 jatko-opinnot Itä-Suomen yliopistossa. Häntä kiinnostaa erityisesti datatoimijuus lasten ja nuorten näkökulmasta. Hän puhuu tekoälyn lukutaidon opettamisen tärkeydestä. Lehtoranta haastaakin opettajia kysymään, miten he toiminnallaan luovat teknologista ymmärtämistä. 

• Me ei tiedetä, mitä huomenna julkaistaan, ensi viikolla, saatika ensi vuonna tai ensi vuosikymmenellä, mutta me tiedämme, että niin kyky ymmärtää kuin kyky oppia uusia asioita ovat keskeisiä taitoja kaikissa muutoksissa, hän summaa. 

Globisto – globaalitulevaisuuden polkuja kansanopistoista

Suomen kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtajan Tytti Pantsarin "hissipuhe" Globisto-hankkeesta Fingon ja ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön  järjestämässä VGK-hankkeet käyntiin -tilaisuudessa 9.5.2023.

Järjestöillä ja vapaalla sivistystyöllä yhdessä on merkittävä rooli siinä, kuinka Agenda 2030 tavoitteet siirtyvät osaksi kaikkien ihmisten arjen toimintaa. Globiston perustana ovat muutosorientoitunut aikuiskasvatus ja transformatiivinen pedagogiikka.

 Hankkeen tavoitteita ovat 

 1. rakentaa uudenlainen modulaarinen koulutuskokonaisuus, jota voidaan soveltaa eri puolilla maata kokonaisuutena tai osana muuta koulutusta 

2. Laatia uudenlaisia pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat uudistavaa oppimista ja osallisuutta 

3. Tunnistaa keinoja saada oppimisen piiriin myös ne, jotka eivät ole jo valmiiksi kiinnostuneita kestävyyskysymyksistä tai globaalikasvatuksen teemoista. 

4. Järjestää oppilaitoshenkilöstölle koulutusta, josta jokainen koulutukseen osallistuja saa käsikirjan koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen omassa oppilaitoksessaan. 

5. Laatia kansanopistojen kestävän kehityksen tiekartta. Lisätään vapaan sivistystyön ja järjestöjen yhteistyötä.

  Hankkeen kohderyhmiä ovat 

 1. Uudet opiskelijat, pyritään tavoittamaan niitä, jotka eivät osallistu koulutuksiin tai järjestöjen toimintaan. 

2. Oppilaitosjohto, opetushenkilöstö 

3. Järjestöjen toimijat

 4. Media