Glopisto-hanke vieraili Maailma kylässä - festivaaleilla 25.- 26.5.2024. Maailman rakentajien Glopisto - teltassa festivaalien vierailijoilta kysyttiin, mitä he toivovat Glopistolta. Vierailijat saivat kertoa terveisensä Globistolle postikortilla.
Postikortista sai valita neljästä Glopisto -linjasta itselleen mieluisimman. Linjat olivat:
Ekoinnostaja
Tulevaisuusdiplomaatti
Maailman mullistaja
Vapaavalintainen linja
Helteestä huolimatta terveisensä Globistolle jätti 145 vierailijaa. Jokainen postikortin täyttänyt sai itselleen palkkioksi pussillisen siemeniä. Vierailijoista nuorimmat olivat alle kouluikäisiä ja vanhimmat yli 80 -vuotiaita.
Suosituin linjoista oli Ekoinnostaja, jonka omaksi linjakseen valitsi 51 vierailijaa. Tulevaisuusdiplomaatiksi halusi opiskella 39 vierailijaa. Vapaavalintaisella linjan suunnittelusta innostui 29 vierailijaa. Maailmanmullistajan tulevaisuuden valitsi 26 henkilöä. Kaikilla linjoilla toivotuista sisällöistä esille nousivat yhtäältä taideaineet ja toisaalta elämänhallintaan liittyvät taidot. Seuraavaksi käydään lävitse lyhyesti mitä kullakin linjalla haluttiin opiskella.
Ekoinnostajat
Ekoinnostajat toivoivat Glopistolta linjoja, joilla voi opiskella kestävää elämäntapaa, voimistelua, omavaraisuutta, yhteisöllisyyttä, luovuutta, tekoälyä, keppiheppailua, biokemiaa, puutarhanhoitoa, äidinkieltä, joka ei ole suomi sekä omavaraisuutta. . Innostajien toiveissa korostuivat luoviin aloihin ja elämänhallintaan liittyvät oppisisällöt. Näkökulma oli yksilön. Linjalta osallistujat toivoivat henkilökohtaista muutosta kuten jonkun tietyn taidon oppimista.
Tulevaisuusdiplomaatti
Tulevaisuusdiplomaatit halusivat oppia eläintenoikeuksia, rauhantyötä, uskontojen välistä yhteistyötä, tulevaisuuden ymmärtämistä, poliittista taidetta, toimijuustaitoja, vaikuttamista, solidaarisuuskasvatusta, EU-lainsäädäntöä sekä vuorovaikutusta ihmisten ja eläinten välillä. Näkökulma oli vahvasti yhteiskunnallinen. Linjalta opiskelijat toivoivat saavansa taitoja, joiden avulla he voivat muuttaa “järjestelmää järjestelmän sisältä.” Tärkeitä yksittäisiä taitoja olivat kriittinen ajattelu sekä unelmointi.
Maailman mullistajat
Maailman mullistajat toivoivat Glopistolta linjoja, joissa voi opiskella poikkeuksellisia taitoja. Erottuminen muista oli tärkeää. Suosittuja sisältöjä olivat myös vaikuttamiseen ja kansalaisaktivismiin liittyvät sisällöt. Maailman mullistajat halusivat oppia mm. rankkareiden tekoa, kansallisvaikuttamista, lokaaleja vaikuttamistaitoja, pienviljelyä, taiteita, etiikkaa, kasvigenetiikkaa, tulevaisuustaitoja, tulevaisuuden teknologioita ja rohkeutta tarttua toimeen. Linjan jälkeen he toivoivat olevansa valmiimpia tekemään poikkeuksellisia tekoja, kuten kehittämään uuden kasvilajin tai mullistamaan maailman.
Vapaavalintainen linja
Vapaavalintaiselta linjalta toivottiin sekä konkreettisia taitoja kuten digitaitoja että metataitoja, kuten pois oppimista ja kriittistä ajattelua. Linjan nimeksi tekniikan taitaja, maailman järjestäjä sekä ajatusten kauppias. Mainittuja oppisisältöjä olivat mm. tekoäly, digitaidot, kohtuutalous, poisoppiminen, kohtuutalous ja taide. Linjan käymisen jälkeen vierailijat toivoivat olevansa yhtäältä “valmiimpia vallankumoukseen” ja toisaalta “rohkeampi elämään itsensä näköistä elämää.”
Ainutlaatuisia kohtaamisia
Postikorttien lisäksi Maailma kylästä- festivaaleilta globistolaiset saivat kotiinviemisiksi aimo kasan ainutlaatuisia kohtaamisia. Alle kerätty niistä muutamia mieleenpainuvimpia.
Joanna
Lauantaina, kun olimme jo sulkemassa telttaamme, teltalle pystyi muutama tutulta vaikuttava henkilö. Hetken keskustelun jälkeen muistin, että olemme tavanneet aikaisemmassakin toisessa tapahtumassa. Keskustelussa nämä kansanopistoveteraanit korostivat sitä, miten kansanopisto, olipa se missä hyvänsä, on ihmiselle hyvä paikka olla. Jopa melkein niin hyvä, että yksinään asuminen sen jälkeen tuntuu vaikealta. Tällaisissa kohtaamisissa sen vasta itsekin ymmärtää, kuinka merkityksellisiä paikkoja kansanopistot onkaan.
Hilla
Teltallamme pysähtyi monia, joille kansanopisto oli jollain tapaa tuttu paikka. Mieleen jäi kohtaaminen, jossa eräs henkilö kertoi, kuinka hän oli ollu kateellinen niille ystävilleen, jotka olivat aikanaan viettäneet vuoden kansanopistossa. Hänen kaverinsa olivat hehkuttaneet kansanopistovuottaan pysäyttävänä ja merkityksellisenä, vahvasti elämän suuntaan vaikuttaneena kokemuksena. Pohdimme yhdessä, että nuoren ihmisen voi olla helpompi heittäytyä vuodeksi kansanopistoon kuin sellaisen, jolla on jo oma perhe, työ ja asuntolaina. Lohdutuksena sain sentään muistuttaa myös kansanopistojen tarjoamista lyhytkursseista, joille elämän ruuhkavuosistakin voi ottaa hetken hengähdyksen ja tulla nauttimaan yhteisöllisestä olemisesta ja tekemisestä, jos sitoutuminen pidemmäksi aikaa ei ole mahdollista.
Jenni
Kohtaamisista mieleen jäivät lukuisat kojulle pysähtyneet lapset ja heidän intonsa. Erityisesti muistan kaksi tyttöä, jotka kiersivät kojuja kahdestaan. Vain toinen tytöistä puhui suomea, mutta hän käänsi turkiksi kaiken kaverilleen. Tytöt olivat noin 10-vuotiaita. He täyttivät yhdessä kortin ja halusivat ehdottomasti olla diplomaatteja sillä he kokivat, että ovat hyviä kuuntelemaan kavereita, eivätkä koskaan mene riidoissa jonkun puolelle. Tuli toiveikas olo.
Jukka
Lauantaina juttusille tuli vanha stadin kundi. Hän muisteli, että kun nuoruudessa ikkunasta katsoi kadulle näki kuinka ihmiset sankoin joukoin kiiruhtivat “oikeisiin” töihin, tehtaisiin, leipomoihin jne. Mies ihmetteli, että minä nämä ihmiset täällä oikein työkseen tekee, että missä on oikeat duunarit kuten vaikka suutarit. Mies jatkoi tämän jälkeen matkaansa. Jäin itse harmittelemaan, etten päässyt syventämään keskustelua. Että sitähän täällä muun ohella tavoitellaan, kestävää ja eettistä tuotantoa, vaikkapa kenkiä, joita suutari voi jopa vuosikymmenien ajan korjata.
