Glopisto Maailma kylässä - festareilla

Glopisto-hanke vieraili Maailma kylässä - festivaaleilla 25.- 26.5.2024. Maailman rakentajien  Glopisto - teltassa festivaalien vierailijoilta kysyttiin, mitä he toivovat Glopistolta. Vierailijat saivat kertoa terveisensä Globistolle postikortilla.

Postikortista sai  valita neljästä Glopisto -linjasta itselleen mieluisimman. Linjat olivat:

1. Ekoinnostaja

2. Tulevaisuusdiplomaatti

3. Maailman mullistaja

4. Vapaavalintainen linja

Helteestä huolimatta terveisensä Globistolle jätti 145 vierailijaa. Jokainen postikortin täyttänyt sai itselleen palkkioksi pussillisen siemeniä.  Vierailijoista nuorimmat olivat alle kouluikäisiä ja vanhimmat yli 80 -vuotiaita. 

Suosituin linjoista oli Ekoinnostaja, jonka omaksi linjakseen valitsi 51 vierailijaa. Tulevaisuusdiplomaatiksi halusi opiskella 39 vierailijaa. Vapaavalintaisella linjan suunnittelusta innostui 29 vierailijaa. Maailmanmullistajan tulevaisuuden valitsi 26 henkilöä. Kaikilla linjoilla toivotuista sisällöistä esille nousivat yhtäältä taideaineet ja toisaalta elämänhallintaan liittyvät taidot. Seuraavaksi käydään lävitse lyhyesti mitä kullakin linjalla haluttiin opiskella. 

Ekoinnostajat 

Ekoinnostajat toivoivat Glopistolta linjoja, joilla voi opiskella kestävää elämäntapaa, voimistelua, omavaraisuutta, yhteisöllisyyttä, luovuutta, tekoälyä, keppiheppailua, biokemiaa, puutarhanhoitoa, äidinkieltä, joka ei ole suomi sekä omavaraisuutta. . Innostajien toiveissa korostuivat luoviin aloihin ja elämänhallintaan liittyvät oppisisällöt. Näkökulma oli yksilön. Linjalta osallistujat toivoivat henkilökohtaista muutosta kuten jonkun tietyn taidon oppimista. 

Tulevaisuusdiplomaatti

Tulevaisuusdiplomaatit halusivat oppia eläintenoikeuksia, rauhantyötä, uskontojen välistä yhteistyötä, tulevaisuuden ymmärtämistä, poliittista taidetta, toimijuustaitoja, vaikuttamista, solidaarisuuskasvatusta, EU-lainsäädäntöä sekä vuorovaikutusta ihmisten ja eläinten välillä. Näkökulma oli vahvasti yhteiskunnallinen. Linjalta opiskelijat toivoivat saavansa taitoja, joiden avulla he voivat muuttaa “järjestelmää järjestelmän sisältä.” Tärkeitä yksittäisiä taitoja olivat kriittinen ajattelu sekä unelmointi. 

Maailman mullistajat 

Maailman mullistajat toivoivat Glopistolta linjoja, joissa voi opiskella poikkeuksellisia taitoja. Erottuminen muista oli tärkeää. Suosittuja sisältöjä olivat myös vaikuttamiseen ja kansalaisaktivismiin liittyvät sisällöt. Maailman mullistajat halusivat oppia mm. rankkareiden tekoa, kansallisvaikuttamista, lokaaleja vaikuttamistaitoja, pienviljelyä, taiteita, etiikkaa, kasvigenetiikkaa, tulevaisuustaitoja, tulevaisuuden teknologioita ja   rohkeutta tarttua toimeen. Linjan jälkeen he toivoivat olevansa valmiimpia tekemään poikkeuksellisia tekoja, kuten kehittämään uuden kasvilajin tai  mullistamaan maailman.  

Vapaavalintainen linja 

Vapaavalintaiselta linjalta toivottiin sekä konkreettisia taitoja kuten digitaitoja että metataitoja, kuten pois oppimista ja kriittistä ajattelua. Linjan nimeksi tekniikan taitaja, maailman järjestäjä sekä ajatusten kauppias. Mainittuja oppisisältöjä olivat mm.  tekoäly, digitaidot, kohtuutalous, poisoppiminen, kohtuutalous ja taide. Linjan käymisen jälkeen vierailijat toivoivat olevansa  yhtäältä “valmiimpia vallankumoukseen” ja toisaalta “rohkeampi elämään itsensä näköistä elämää.”  

Ainutlaatuisia kohtaamisia

Postikorttien lisäksi Maailma kylästä- festivaaleilta globistolaiset saivat kotiinviemisiksi aimo kasan ainutlaatuisia kohtaamisia. Alle kerätty niistä muutamia mieleenpainuvimpia. 

Joanna

Lauantaina, kun olimme jo sulkemassa telttaamme, teltalle pystyi muutama tutulta vaikuttava henkilö. Hetken keskustelun jälkeen muistin, että olemme tavanneet aikaisemmassakin toisessa tapahtumassa. Keskustelussa nämä kansanopistoveteraanit korostivat sitä, miten kansanopisto, olipa se missä hyvänsä, on ihmiselle hyvä paikka olla. Jopa melkein niin hyvä, että yksinään asuminen sen jälkeen tuntuu vaikealta. Tällaisissa kohtaamisissa sen vasta itsekin ymmärtää, kuinka merkityksellisiä paikkoja kansanopistot onkaan.  

Hilla

Teltallamme pysähtyi monia, joille kansanopisto oli jollain tapaa tuttu paikka. Mieleen jäi kohtaaminen, jossa eräs henkilö kertoi, kuinka hän oli ollu kateellinen niille ystävilleen, jotka olivat aikanaan viettäneet vuoden kansanopistossa.  Hänen kaverinsa olivat hehkuttaneet kansanopistovuottaan pysäyttävänä ja merkityksellisenä, vahvasti elämän suuntaan vaikuttaneena kokemuksena. Pohdimme yhdessä, että nuoren ihmisen voi olla helpompi heittäytyä vuodeksi kansanopistoon kuin sellaisen, jolla on jo oma perhe, työ ja asuntolaina. Lohdutuksena sain sentään muistuttaa myös kansanopistojen tarjoamista lyhytkursseista, joille elämän ruuhkavuosistakin voi ottaa hetken hengähdyksen ja tulla nauttimaan yhteisöllisestä olemisesta ja tekemisestä, jos sitoutuminen pidemmäksi aikaa ei ole mahdollista.

Jenni

Kohtaamisista mieleen jäivät lukuisat kojulle pysähtyneet lapset ja heidän intonsa. Erityisesti muistan kaksi tyttöä, jotka kiersivät kojuja kahdestaan. Vain toinen tytöistä puhui suomea, mutta hän käänsi turkiksi kaiken kaverilleen. Tytöt olivat noin 10-vuotiaita. He täyttivät yhdessä kortin ja halusivat ehdottomasti olla diplomaatteja sillä he kokivat, että ovat hyviä kuuntelemaan kavereita, eivätkä koskaan mene riidoissa jonkun puolelle. Tuli toiveikas olo. 

Jukka 

Lauantaina juttusille tuli vanha stadin kundi. Hän muisteli, että kun nuoruudessa ikkunasta katsoi kadulle näki kuinka ihmiset sankoin joukoin kiiruhtivat “oikeisiin” töihin, tehtaisiin, leipomoihin jne. Mies ihmetteli, että minä nämä ihmiset täällä oikein työkseen tekee, että missä on oikeat duunarit kuten vaikka suutarit. Mies jatkoi tämän jälkeen matkaansa. Jäin itse harmittelemaan, etten päässyt syventämään keskustelua. Että sitähän täällä muun ohella tavoitellaan, kestävää ja eettistä tuotantoa, vaikkapa kenkiä, joita suutari voi jopa vuosikymmenien ajan korjata. 

VGK-hankkeita toteuttavien järjestöjen tapaamiseen to 21.3.2024

VGK-hankkeiden välitapaamisessa tehtävänä oli valmistaa kahden minuutin esitys hankkeen parhaista onnistumista ja opeista.  Seuraavassa tekstissä Globiston onnistumiset ja opit kaikkien kolmen tavoitteen osalta. 

                                            Kuvassa Erja Veivo pitää Globiston "hissipuhetta." 

Globisto-hanke on Suomen Kansanopistoyhdistyksen, Otavan Opiston ja Joutsenon

Opiston yhteistyössä toteuttama hanke, joka herättelee kansanopistoja toimimaan

kestävän tulevaisuuden puolesta. Tavoitteena on lisätä Agenda 2030 tavoitteiden,

erityisesti alatavoitteen 4.7, toteutumista tukemalla opetushenkilöstön osaamista

laatimalla kansanopistojen käyttöön uudenlaista kestävään kehitykseen ja

globaalikasvatukseen liittyvää koulutusta. Hanke koostuu

kestävyyskoulutuskokonaisuudesta, henkilöstökoulutuksesta ja kestävyystiekartasta.

Kerron seuraavaksi onnistumisia ja kuulumisia jokaisesta osa-alueesta erikseen. 

Hankkeen ns. työpaketti A:ssa rakennetaan matalan kynnyksen kestävää kehitystä

käsittelevä koulutuskokonaisuus, jota voidaan soveltaa eri puolella maata, sekä

kootaan opetushenkilöstölle tarkoitettu ideapankki kestävän kehityksen ja

globaalikasvatuksen toteuttamismahdollisuuksista. Pilotointikokeiluja on toteutettu

Mikkelin kauppakeskus Stellassa ja Saimaa stadiumilla sekä Joutsenon Opiston

strategiapäivässä ja Edetään ekoina -opintolinjan opetuksessa. Tarkoituksena on

tuoda kestävyyskasvatus ihmisten luokse. Tärkein onnistuminen on ollut erilaisten

ihmisten tavoittaminen.

Hankkeen ns. B-paketissa on suunniteltu opistojen opetushenkilöstölle

koulutuskokonaisuus, jossa tartutaan globaalikasvatuksen teemoihin uudistavien

opetusmenetelmien kautta. Koulutuksessa painotetaan kokemuksellisuutta

luentojen sijaan ja siihen sisältyy kokemuksellisen oppimisen päivä Joutsenon

Opistolla, jossa hyödynnetään opiston puutarhan ja lähiluonnon tarjoamia

mahdollisuuksia elämyspedagogiikkaan. Hankkeessa on onnistuttu luomaan hyvä ja

Suomessa uniikki kokemuksellinen koulutuskokonaisuus, jonka avulla opettajia

kannustetaan lisäämään toiminnallisuutta omaan opetukseen.

(Paketti C) Globisto-hankkeeseen sisältyy myös kansanopistojen kestävyystiekartta,

jonka tavoitteena on tukea kansanopistojen etenemistä kohti ekososiaalista

sivistystä. Helmikuussa tiekartan ensimmäinen versio esiteltiin Globisto-tiimille ja

tällä hetkellä tiekartta on toisella kommentointikierroksella. Suurimpia onnistumisia

ja oppeja tiekartan suunnittelussa ovat olleet kytkökset työpaketti A:n

planetaariseen sosiaalipedagogiikkaan sekä kansanopistojen OKKA-sertifiointiin.

Kokemuksellista oppimista parhaimmillaan

 

Joutsenon Opistolla on toiminut reilun kahden kuukauden ajan Aarreaitta -niminen kierrätysmyymälä. Idea myymälästä syntyi opiston perinteeksi nousseesta kirpputoriviikosta ja Edetään ekoina -linjan opiskelijoiden innokkuudesta lähteä laajentamaan tätä konseptia. Aarreaitta-myymälän perustaminen, hoitaminen ja avoinna pitäminen ovat osa Edetään ekoina -linjalla opiskelevien opintoja, joissa keskeisenä tavoitteena on kestävien elämän tapojen opettelu, itsetuntemuksen lisääminen ja sivistyminen yhteiskunnallisissa asioissa transformatiivisen ja kokemuksellisen oppimisen kautta. Aarreaitta-myymälä toimiikin siten hyvänä pilottina siitä, kuinka kokemuksellinen oppiminen synnyttää syvällisempää ja merkityksellisempää oppimista sekä auttaa hahmottamaan omaa kulutuskäyttäytymistä ja muiden ihmisten toimintamalleja.

Myymälän tuotteet tulivat opiston muilta opiskelijoilta ja henkilökunnalta. Myös joitain lahjoituksia tuotiin ulkopuolisten henkilöiden toimesta. Myymälästä tekee erilaisen verrattuna opiston aikaisempaan kirpputoritoimintaan se, että tuotteen omistaja saa omien tuotteiden myyntivoitot itselleen. Lahjoitettujen tuotteiden tuotot tukevat Edetään ekoina -linjalaisten opintomatkaa.

• Olimme hämmästyneitä siitä, kuinka innokkaasti myytäviä tuotteita haluttiin tuoda. Meillä ei ole hetkeäkään ollut pula myytävästä tavarasta, vaan jouduimme jo ilmoittamaan, että emme voi vastaanottaa enempää. Tästä pääsimme hyvin pohtimaan ihmisten suhdetta tavaraan ja siihen, kuinka helppoa meille on luopua jostain. Koska tavaraa on paljon, emme oikeastaan luovu mistään ”tarpeellisesta” ja uutta saa kyllä helposti tilalle, kertoo linjan opettaja Joanna Hämäläinen.

Aarreaitta perustettiin tyhjään luokkatilaan.

Myymälän perustaminen on ollut opettavainen kokemus jo itsessään. Opiskelijoiden piti miettiä, miten kirpputorista informoidaan muita, miten sitä markkinoidaan ulkopuolisille ja mistä tavarat sinne saadaan.  Lisäksi myymälä piti kirjaimellisesti rakentaa ja tuotteet asetella esiin. Yksi keskeinen asia oli ratkaista, miten tavarat, joista omistaja haluaa itse maksun, järjestetään käytännössä.

• Teimme hintalappuja, joita jaoimme opistolla. Niihin tuotteen omistaja kirjasi tuotteen nimen, hinnan ja oman nimensä. Näin tiesimme pitää kirjaa, mitä on myyty, millä hinnalla ja kenelle myyntituotto kuuluu. Lisäksi olemme huomanneet, että hyvä vaihtokassa on oltava, sillä ihmisillä on isojakin seteleitä tai sitten heillä ei ole käteistä ollenkaan. Tähän ratkaisuksi MobilePay Lipas oli erinomainen toiminto, jonka keksimme yhdessä, kertoo opiskelija Anna Nuutinen.

Talouden hoitaminen todettiin heti asiaksi, jossa on helppo saada aikaan hämmennystä. Varsinkin, jos kirjanpitäjiä ja toimintatapoja on useita:

• Opimme siis, että heti alusta saakka on oltava yhteiset säännöt, miten kirjataan ja lasketaan loppusummia. Lisäksi helpotti, jos joka viikko teki päivän lopuksi koonnin tilityksistä. Joulun alla ne oli helppo summata ja tilittää rahat omistajille. Opettajaa jännitti, että tulihan kaikille maksettua oikea summa, mutta kyllä siinä niin monta tarkastuslaskentaa tehtiin, että ei paljoa metsään voinut mennä, vaikka yleensä sinne tykkäämmekin mennä, toki kirjaimellisessa muodossa, kertoo opiskelija Vilho Ruokolainen.

Opiskelijat rakensivat ja suunnittelivat myymälän sisustuksen

Asiakaspalvelu on ollut myös osa oppimiskokemusta. Kassalla on joutunut olemaan yllättävän paljon, sillä myymälän asiakasmäärä on ollut positiivinen yllätys.

• Pari kertaa auki oltuamme tajusimme, että haluamme laittaa tuotteet esille selkeästi ja koon perusteella, helpottamaan asiakkaan kokemusta. Huomasimme, että haluamme myymälän olen siisti, ryhdikäs ja viihtyisä. En ehkä kuitenkaan jaksaisi asiakaspalvelutyössä kokopäiväisesti ja sen olen nyt huomannut, huomauttaa Anna. Vilho on hänen kanssaan samaa mieltä, että myyntityö ei ole hänen juttunsa.

Yhteistyön voimaa Joutsenon Opistolla

 

Joutsenon Opistolla pilotoidaan uudenlaista lähestymistapaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Tavoitteena on saada aikaan yhteisöllinen tilanne, jossa opiston ympäristön toimijat ja asukkaat toimivat yhteisöllisesti, aivan kuin ekosysteemi toisiaan auttaen ja kestävää kehitystä edistäen. Kuten vanha sanonta kuuluu ”yhteistyössä on voimaa”, on myös Joutsenon Opiston keskeisenä tavoitteena avata ovia kenelle tahansa osallistua opiston kanssa rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta.

• Olemme valmiita tekemään yhteistyötä ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti alueellistesti eri toimijoiden ja henkilöiden kanssa niin, että jokainen osapuoli hyötyy yhteistyöstä. Esimerkiksi tilojen, tavaroiden ja tiedon yhteiskäyttö ovat parhaimmillaan jakamistaloutta edistävää toimintaa. Kaikkea ei voi, eikä ole edes tarpeen osata tai omistaa itse, kun luomme ekosysteemipalveluja yhdessä, kuvailee opiston rehtori Ulla Huhtilainen.

Yhteistyön aloittaminen pilotoitiin Joutsenon Opistolla 19.10.2023 järjestetyssä avoimessa Yhteistyön voimaa -tilaisuudessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu lähialueen yrityksiä ja asukkaat. Lisäksi mukana oli eri organisaatioiden edustajia, muun muassa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tilaisuudessa etsittiin keinoja, joilla Joutsenon Opiston kestävään tulevaisuuteen tähtäävä strategia saadaan konkretisoitua kestävyyttä edistäviksi teoiksi.

• Haluamme lähteä tekemään tekoja, jotka edistävät ja uudistavat toimintaamme entistä kestävämmäksi strategiamme mukaisesti. Emme kuitenkaan pysty kaikkeen yksin, vaan tarvitsemme erilaista osaamista ja mahdollisuuksia, jota lähiympäristömme voi meille tarjota, kertoo apulaisrehtori Hilla Tolonen.

Tilaisuudessa kuultiin opiston matkasta kohti Ekososiaalisesti sivistynyttä oppilaitosta sekä arkisia toimia, joilla opistossa edistetään ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Niiden esittely toimi inspiraationa tämän jälkeen toteutetulle pienryhmätyöskentelylle. Pienryhmissä keskityttiin eri kehittämiskohteisiin, jotka olivat:

1. Yhteisöllisesti eteenpäin toinen toisiamme tukien (miten voisimme paikallisesti tukea toistemme elinvoimaisuutta ja luoda yhteistä hyvää?)
2. Ekologinen osaaminen, perinnetaidot, kestävä elämäntapa (onko sinulla sellaista tieto-taitoa/osaamista, jota voisit jakaa muillekin?)
3. Opiston piha-alueen kehittäminen, hyötypuutarha, kasvimaa (haluaisitko olla mukana kehittämässä opiston piha-alueelle hyötypuutarhaa ja kasvimaata?)

Pienryhmät täyttivät yhteistä Padlet-alustaa, ja tulokset käytiin kootusti läpi päivän päätteeksi. Ideoita syntyi runsaasti kaikista aihealueista. Osallistujat kiittelivät tilaisuutta ja kokivat oman panoksensa tärkeäksi.

• Yhteistyöiltapäivä oli erittäin onnistunut. Osallistujat olivat aktiivisia ja innostuneista mahdollisuudestaan olla mukana. Saimme paljon uusia ideoita niin yhteistyömahdollisuuksista kuin lupauksia yhteistyökumppaneista. Seuraava tehtävämme onkin laatia selkeä toimintasuunnitelma, miten lähdemme toteuttamaan saamiamme ideoita käytännön tasolla.  Voi sanoa, että yhteistyömme alueen toimijoiden kanssa nousi uudelle tasolle, pohtii Huhtilainen.

Kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen puolesta toimiva Joutsenon Opisto haluaa rohkeasti haastaa kaikki pohtimaan kestävän tulevaisuuden rakentamista omassa toiminnassaan. Autamme myös mielellämme muita siinä eteenpäin, koska yhteistyössä on voimaa!

• Meitä saa todellakin kysyä yhteistyöhön ja avunantoon! Tiedämme, että kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen ei onnistu, jos poteroidumme näpertämään omia juttujamme. Tarvitsemme laajaa yhteistyötä, jossa jokaisen osallistujan osaamista tarvitaan. Toinen tietää luonnosta ja toinen puutarhoista. Yhdistämällä nämä tiedot takaamme menestyvän puutarhan ja saamme arvokasta oppia omavaraisuudesta sekä edistämme kestävyyttä, kertoo opiston kestävän kehityksen vastaava Joanna Hämäläinen.

Tekoäly ja tulevaisuuden osaaminen -tapahtuma Saimaa Stadiumilla

Tekoäly ja tulevaisuuden osaaminen -tapahtuman työpajassa Mikkelissä Saimaa Stadiumilla 18.10. etsi vastauksia siihen, miten Etelä-Savon alueen haasteita voidaan ratkaista digitaalisuuden avulla. Tapahtumassa myös opeteltiin käyttämään tekoälyä haasteiden voittamisessa. 

• Kummatkin tavoitteet tukevat hyvin Glopisto-hankkeen vision mukaista innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen etsimistä, Otavan Opiston aikuislukion linjavetäjä Lauri Ylä-Jussila toteaa. 

Otavan Opiston aikuislukion linjanvetäjän Lauri Ylä-Jussilan mukaan tapahtuman sisältö ja painopisteet  korostivat vahvasti Glopisto-hankkeen tavoitteita kestävän tulevaisuuden edistämisessä ja Agenda 2030:n päämäärien integroimisessa arkeen. 

• Erityisesti tekoälyn potentiaali kestävyyden työkaluna sekä Savostamon rooli Etelä-Savon koulutustarjonnan ideapankkina heijastelivat Glopisto-hankkeen pyrkimyksiä, Ylä-Jussila kertoo. 

Ylä-Jussilan mukaan tapahtuma vahvisti,  kuinka teknologia ja osaaminen voivat yhdessä tukea kestävää tulevaisuutta, joka on myös Glopisto-hankkeen keskiössä.

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoitteinen Punos – Osaamisen verkostot ja toimintatapojen kehittäminen Etelä-Savossa -hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun AKKE-rahoitteinen Savostamosta ekosysteemistä ajattelua -hankkeen kanssa.

Kestävän tulevaisuuden kuvittelua kauppakeskus Stellassa

Mikkelin kauppakeskus Stellan Tähtitori muuttui "savostuspöntöksi" 19. syyskuuta, kun digitaalinen koulutusseikkailu Savostamo järjesti tapahtuman Etelä-Savon koulutuksesta ja  kestävyydestä.  

Savostamo on digitaalinen koulutusseikkailu, joka esittelee Etelä-Savon koulutusmaailmaa. Tällä hetkellä Savostamon verkostoon  kuuluu kuusitoista eteläsavolaista oppilaitosta.

Kestävää tulevaisuutta ja tulevaisuuskuvittelua

Savostamon järjestämän tapahtuman teemana oli kestävä tulevaisuus. 

• Tapahtuma keskittyi moniin kestävyyden aiheisiin, esimerkiksi kestävään muotiin, biojätteiden kierrätykseen ja kestävään ajatteluun. Tällainen monipuolinen lähestymistapa houkuttelee myös niitä, jotka eivät ole aiemmin olleet erityisen kiinnostuneita kestävyydestä tai globaalikasvatuksesta, minkä voidaan nähdä tukevan Globisto-hankkeen tavoitteita, Otavan Opiston aikuislukion linjanvetäjä Lauri Ylä-Jussila kertoo, 

Otavia oli tapahtumassa mukana pisteellä, jossa harjoiteltiin tulevaisuuskuvittelua ChatGPT:n ja kuvageneraattorien avulla. Otavian pisteellä oli myös mahdollista osallistua tulevaisuuden ammatteja kartoittavaan eDelphi-kyselyyn, jossa arvioitiin tulevaisuuden ammattien kiinnostavuutta ja niiden toteutumisen todennäköisyyttä. 

• Saimme yleisöä paikalle varsin mukavasti, ja tunnelma tapahtumassa oli varsin rento. Otavian pisteellä saimme myös kokeiltua nuorten kanssa tulevaisuuskuvittelua varsin mukavasti, ja heräteltyä mielenkiintoa tulevaisuuden ammatteihin, Otavian koulutussuunnittelija Jukka Tikkanen kertoo.  

Kauppakeskus kuuluu kaikille 

Savostamon järjestämä tapahtuma tavoitteli erityisesti niitä opiskelijoita, jotka ovat siirtymässä toiselta asteelta jatko-opintoihin tai perusopetuksesta toisen asteen opintoihin. Toisena kohderyhmänä olivat toisen asteen opintojen ohjaajat ja muut opiskelijoiden elämään vaikuttavat tahot. 

• Tapahtuman tavoitteena oli etenkin tavoittaa niitä nuoria, ja muita tahoja joita ei muuten tavoiteta, sekä lisätä tietoisuutta Savostamosta laajemmin, Ylä-Jussila kuvailee. 

Kauppakeskus tuntui luontevalta paikalta haastavan kohderyhmän saavuttamiseksi.

• Kauppakeskukset ovat suosittuja tapahtumapaikkoja, koska ne tavoittavat laajan yleisön ja ovat helposti saavutettavissa ja tarjoavat tilaa monenlaisille aktiviteeteille,  Ylä-Jussila toteaa. 

  
  

  
  
  
  

Äidinkielenä monikielisyys

Yhä harvemman suomalaisen ainoa äidinkieli on suomi. Väestötietojärjestelmään on mahdollista kirjata kunkin kansalaisen kohdalta vain yksi äidinkieli. Useamman äidinkielen rekisteröiminen - kansalaisaloite kerää nimiä useamman äidinkielen kirjaamiseksi väestöjärjestelmään.  Usean äidinkielen rekisteröinti mahdollistaisi niin parempien monikielisten palvelujen suunnittelun että edistäisi perheessä käytettyjen kielten tasa-arvoa. Lisää tietoa  https://monikielinen.fi .